Kunniaa jaettiin koko henkilöstölle – Kuntatyö2030-gaala juhli arjen työtä ja sen innovaatioita

Kehittämisteot oli koottu Tekojen torille Hyvä kiertämään -kampanjan aikana, ja niitä oli saatu ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 866. Tekoja tuli monipuolisesti ympäri maata ja eri toimialoilta. 

Tekojen tori on osa Kunteko2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa, jonka päärahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto. 

Gaalan osallistujille innovatiivinen kuntatyö ei ollut uusi juttu. Gaalassa kuulluissa kommenteissa päädyttiinkin pohtimaan, että hieno työ tulisi saadaan välittymään laajemmin myös muiden tietoon. 

Kuva: Tilaisuuden juonsivat ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu sekä projektikoordinaattori Anniina Tuomi. 

Hyvän kuntatyön näkyväksi tekeminen

– Meillä on vahva yhteistyön perinne kehitystyössä. Kaikkien meidän päätavoite on tukea hyvää ja arvokasta kuntatyötä, josta voimme olla ylpeitä. Vaikka työmarkkinaneuvottelupöydässä välillä menisi väännöksi, yhteisestä kehittämisestä emme luovu.  

Näin kertoi gaalassa toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä.  

Hänen mielestään julkisuudesta saa usein harmittavan kielteisen käsityksen siitä, mitä kunnissa tehdään. 

– Me tiedämme ja tunnemme erinomaisen työn. Erityisesti korona-aikana kuntien henkilöstö on ollut etulinjassa. Tällainen työ tulee saada näkyviin.

Kuva:Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kertoi, että vahvan työmarkkinaosapuolten yhteistyön yksi tavoite on tehdä arvokkaasta kuntatyöstä näkyvää. 

Puheenjohtaja Silja Paavola SuPerista on samoilla linjoilla. Hänen mielestään vielä on paljon tehtävää vaikkapa siinä, ettei terveysasemista puhuta arvauskeskuksina.  

– Emme taida osata kertoa, että ihmiset, olette meillä tosi hyvässä hoidossa koko sote-alalla. Se mitä tehdään ruohonjuuritasolla, on käyntikorttimme. 

– Koronapandemian aikana kaikilla on ollut järjetön työmäärä. Kuinka upeasti julkinen puoli on tilanteen hoitanut! Ja tästä huolimatta ihmiset ovat samaan aikaan kehittäneet omaa työtään eteenpäin. Ja kehitys jatkuu, koronasta huolimatta, Paavola sanoi. 
 

Kuva: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoi, että alalla voidaan syystä olla ylpeitä hienosta työstä ja sen kehittämisestä. 

Limingassa kekseliäimmän kunnan kyläpäällikkö 

Koronatilanteen takia tilaisuus pidettiin hybridinä, ja osa palkituista osallistui gaalaan verkon välityksellä. Juhlahumuun pääsi myös siten, mistä paras esimerkki taisi tulla Limingasta, Suomen kekseliäimmästä kunnasta. Finlandia-talolla olleille välittyi suuren näytön ansiosta liminkalaisten iloinen varjogaala. 

Liminka sai Suomen kekseliäin kunta -tittelinsä, koska kunnan eri toimialoilta saatiin Hyvä kiertämään -kampanjan aikana yli 50 uutta kehittämisratkaisua. Pelkästään syyskuun aikana ratkaisuja tuli yli 30.  

Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala onkin alkanut kutsua itseään Suomen kekseliäimmän kunnan kyläpäälliköksi. 

Palkintoja jaettiin gaalassa kaikkiaan seitsemässä eri kategoriassa.  

Palkintoja saaneiden kiitoksia yhdisti viesti siitä, kuinka kukaan ei saa aikaan muutoksia tai vaikuttavaa kehittämistä yksin. Kiitokset välitettiinkin loistaville kollegoille ja työporukoille. 

Kuva Suomen kekseliäin kunta -sarjassa saatiin Liminka mukaan etäyhteydellä. 

Kangasalalla intohimona kehittäminen 

Kangasala palkittiin Suomen toiseksi kekseliäimpänä kuntana, minkä lisäksi kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut saivat kunniamaininnan 12 innostavasta teosta. 

Sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne Kangasalalta kertoi olevansa erityisen ylpeä väestään tässä hetkessä, kun kiireen keskellä ihmiset ovat jaksaneet etsiä uusia tapoja tehdä asioita. 

– Työntekijät saavat palkinnon, ja sadon korjaavat asiakkaamme sujuvimpina palveluina ja parempana palveluiden saantina. Meillä on hieno porukka, jonka intohimona on kehittäminen. 

– Meidän 12 palkittua tekoamme ovat jäävuoren huippu. Kaikkia oivalluksia ei ole edes muistettu viedä Tekojen torille. Mutta kyllä täytyisi, miten muuten pääsemme nostamaan omaa häntäämme pystyyn, Lanne huomautti. 

Kuva Suomen kekseliäin kunta -sarjassa lavalle saatiin Kangasala mukaan etäyhteydellä. 

Joensuuta saa matkia digikortissa 

Kulttuurin ja vapaa-ajan kategorian yksi palkituista oli Joensuun kaupunki, jossa digitaalisen nuorisokortin ansiosta nuorisotilat on saatu pidettyä auki koronarajoitustenkin aikaan. 

– Suosittelen tällaista muillekin. Sen avulla voidaan tilastoida nuorisotilojen käyttöä, mutta digitaalinen kortti auttaisi myös tilanteissa, joissa pitäisi jäljittää koronalle altistuneita, kertoi erityisnuorisotyön koordinaattori Jukka-Pekka Mattila. 

Kortti toimii kännykällä, ja siihen voi liittää vaikkapa kirjastokortin.  

Kuva Kulttuuria- ja vapaa-aikaa sekä johtoa, hallintoa ja taloutta palkittaessa lavalla olivat Asikkalan, Kärkölän, Joensuun ja Uudenmaan liiton edustajat. Etänä kuultiin Limingan kiitokset. 

Lempäälässä oppilaat kaavatyöhön 

Innostavat teot -kategoriassa Lempäälän kunta sai palkinnon Sääksjärven koululaisten osallistamisesta yleiskaavatyöhön. 

Yleiskaavoittaja Sini Suontausta kertoi, että lapset ja nuoret pääsivät yllättämään ideoillaan. Hänen mielestään on tärkeää, että heidän ääntään kuullaan, sillä yleiskaavalla suunnitellaan tulevaa. 

Lempäälän Sääksjärvellä lapsien ja nuorten kanssa käveltiin suunniteltavilla alueilla ja heiltä kysyttiin, mikä tekisi heidän kotialueestaan paremman paikan asua. Vastauksissa korostuivat vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Suontausta kertoi, että toiveet heijastivat suoraan lasten ja nuorten tapaa käyttää ympäristöään. 

Kuva Ateria- ja puhtaus- sekä asuminen, kiinteistö ja ympäristö -kategoriassa lavalla olivat jälleen lempääläiset, etänä kangasalalaiset ja liminkalaiset. 

Taiteesta uusia työkaluja hyvinvointia tukemaan Espoossa 

Koko kuntaa koskevassa kategoriassa Espoo palkittiin taiteellisista menetelmistä henkilöstökehittämisessä. 

– Meillä oli mukana taidemenetelminä muun muassa musiikkia, kuvataidetta, runoutta ja savitöitä mutta myös meditaatiota, kertoi suunnittelija Jaana Lietzén. 

Espoossa kokeilun aikana selvisi, että taiteellisilla menetelmillä voi vaikuttaa muun muassa henkilöstön hyvinvointiin mutta myös muutostaitoihin, luottamukseen ja vuorovaikutukseen. 

Kaupunki sai menetelmiä kokeillessaan uusia luovia työkaluja ja toimintamalleja.  

Kuva Koko kuntaa koskevassa kategoriassa lavalla oli hieno joukkue Espoosta, Lempäälästä, Oulusta, Petäjävedeltä, Varkaudesta ja Helsingistä. 

Videolla tukea rekrytointiin Varkaudessa 

Koko kuntaa koskevassa kategoriassa palkittiin myös Varkaus, jossa on – ainakin kaupungin oman rankingin mukaan – tehty maailman paras rekrytointivideo. 

Persoonallisella videolla kaupunki halusi tuoda kaupunkia ja kuntatyötä esille uudella tavalla, siten, että Varkaus muistetaan.  

– Olemme saaneet videostamme paljon hyvää palautetta. Myös muutama työnhakija on sanonut hakeutuneensa meille ainakin osittain hauskan videon takia, kertoi Varkauden päätoiminen pääluottamusmies Irja Kuosmanen. 

Kuva Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kategoriassa lavalla olivat Essoten, Helsingin, Kemin, Päijät-Hämeen, Riihimäen ja Vantaan edustajat.  

Neukkari paras paikka neukkarin kehittämiseen 

Lukuisat hersyvät naurut synnytti tapahtuman keynote-puhuja Anssi Tuulenmäki. Hän vetää Aalto-yliopistossa tutkimusryhmää ja puhui gaalassa innostumisesta ja eri tavoin toimimisesta. 

Hän muistutti muun muassa tunteiden voimasta. Innostuminen ei ole rakettitiedettä, vaan työyhteisöissä kannattaa miettiä esimerkiksi, millaiset asiat saavat aikaan spontaania naurua. 

– Innovatiivisen organisaation yksi mittari voisi olla naurun määrä. Jos on naurua, on myös leikkisyyttä, mikä puolestaan synnyttää uutta. 

Hänen mielestään hieno esimerkki eri tavoin toimimisesta on Kangasalan Vatialan koulun muutaman vuoden takainen teko jakaa kuutosluokkalaisille erikoistodistus, jossa kaikki numerot olivat kymppejä. Oppilaita haluttiin siten kannustaa huomaamaan hyvä itsessään ja olemaan myötätuntoisia. 

Kehittämisen prosessista puhuessaan hän kertoi lempisanontansa olevan, että neukkari on maailman paras paikka kehittää neukkareita. 

– Jos haluatte kehittää jotakin, on mentävä sinne, missä ilmiöitä tapahtuu. Onneksi tämä päivä on täynnä esimerkkejä, joissa näin myös käytännössä tehdään. 

Kuva Keynote-puhuja Anssi Tuulenmäki huomautti, että omaa arkeaan voi muuttaa miettimällä rutiinejaan. Miten niitä voi muuttaa? 

Iloa, onnitteluita ja odotusta ensi vuoden kisalle

Epävirallinen kiertokysely päivän päätteeksi kertoi tapahtuman jättäneen hyvän mielen. Iso osa tätä oli eri puolilta Suomea tulleiden kollegoiden tapaaminen kasvotusten. 

Kättelyt ja halaukset jäivät koronan takia vähemmälle, mutta kauniita sanoja riitti sitäkin enemmän, kun palkitut onnittelivat toinen toisiaan. 

Kuva Opetuksen ja kasvatuksen tunnustuksia oli vastaanottamassa runsas edustus sekä lavalla että etänä. Lavalle mukaan saatiin Omnian, Vantaan, Lahden, Päijät-Hämeen, Oulun, Kotkan ja Vantaan edustajat. Etänä mukana olivat Hollola, Liminka, Kangasala ja Lempäälä.