Hartikainen ja Lähteenkorva blogi
#blogi - 11.09.2023

Rikas tunneilmasto tukee aivoterveyttä – oletko kanssalainen?

Tunteet muokkaavat ajattelua ja käyttäytymistä sekä antavat arvokasta tietoa ympäristöstä. Aivojen vahvat pelkoverkostot mahdollistavat vaaran nopean havaitsemisen ja tukevat siten sekä yksilön että lajin hengissä säilymistä. Aivot ovatkin evoluution myötä kehittyneet tehokkaaksi uhkadetektoriksi. Aikanaan lauman ulkopuolelle joutuminen on ollut suora uhka hengissä säilymiselle. Vielä tänäkin päivänä ulkopuolisuus ja yksinäisyys ovat merkittävä uhka terveydelle ja hyvinvoinnille. 

Yhteenkuulumisen tarve on ihmisen voimakkain psykologinen tarve. Sen merkitys aivoille ja aivoterveydelle on moninainen. Yhteenkuulumisen kokemus tai sen puute vaikuttaa aivojen toimintaan ja terveyteen suoraan ja välillisesti. Aivojen hälytysjärjestelmät reagoivat voimakkaasti myös signaaleihin, jotka viestivät mahdollisesta vaarasta joutua yhteisön ulkopuolelle. Toisaalta vakuuttuneisuus kuulumisesta ryhmään vähentää haitallisen stressin määrää. Kun työpaikalla vallitsee toimintakulttuuri, joka vahvistaa ihmisten yhteenkuuluvuutta, aivot toimivat ja voivat paremmin.

Psykologisesti turvallisessa yhteisössä ihminen tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Tutkimusten mukaan tällaisissa työyhteisöissä ihminen palautuu jo työpäivän aikana, jolloin kuormituksen ja palautumisen tasapainoa on helpompaa ylläpitää. Parantunut työhyvinvointi näkyy esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina. Psykologisesti turvalliset yhteisöt ovat myös aikaansaavempia, tekevät vähemmän virheitä ja ovat luovempia. Työpaikat, jotka kykenevät pitämään huolta ihmisen kokemuksesta kuulua yhteisöön, lisäävät työntekijöiden hyvinvointia sekä työn mielekkyyttä, tuottavuutta ja laatua. 

Psykologinen turvattomuus puolestaan kaappaa aivojen tiedonkäsittelyn voimavaroja työtehtäviltä. Ulkopuolisuus tai sen uhka lisää aivokuormitusta, mikä voi näkyä muistin ja päätöksenteon haasteina. Kognitiivisen ergonomian keinoin voidaan tukea ja suojata aivojen tiedonkäsittelytoimintoja. Rinnalle tarvitaan kuitenkin myös affektiivinen ergonomia, joka huomioi aivojen tunneverkostot ja -toiminnot. 

Affektiivisen ergonomian yhtenä keinona on mahdollistaa rikas tunneilmasto, jossa kaikki ovat kanssalaisia. Hyväntahtoinen yhteys ja aito jakaminen ovat kanssalaisuuden ydintä. Kanssalaisuus rakentaa meidän jokaisen aivoterveyttä. 

Satu Lähteenkorva, psykologi, työterveyspsykologi, tietokirjailija. Lähteenkorva toimii Suomen eturivin kouluttajana ja kehittäjänä työhyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen kysymyksissä. 

Kaisa Hartikainen, aivotutkija, neurologian erikoislääkäri, dosentti. Hartikainen toimii kansallisen aivoterveysohjelman johtavana asiantuntijana.

Tule kuulemaan, miten tavalliset ja kaikille mahdolliset arjen pienet teot rakentavat työyhteisöissä työkykyä, aikaansaamista ja vaikkapa luovuutta! Työpaikat voivat vahvistaa kanssalaisuutta, joka rakentaa meidän jokaisen aivoterveyttä. Ilmoittaudu webinaariin Affektiivinen ergonomia ja kanssalaisuus 6.11. kello 13–14.30 

Suomen yhteinen pääoma -logo kansallinen aivoterveysohjelma

 

Webinaari järjestetään yhdessä kansallisen aivoterveysohjelman kanssa.

 

<   takaisin