Petäjävedellä uskotaan yhteisöllisyyteen, työniloon ja työssä kehittymiseen

Keski-Suomessa sijaitsevassa Petäjäveden kunnassa on kehitetty parempaa työelämää jo pitemmän aikaa. Työelämää on kehitetty omin voimin mutta myös ulkopuolisten asiantuntijoiden ja rahoituksen avulla. Työn tekemisessä uskotaan yhteisöllisyyteen, työniloon ja työssä kehittymiseen. Kunnan strategiassa korostetaan rohkeutta. Se pitää sisällään luovuuden, valmiudet uudistua ja olla avoimia uudelle. 

- Petäjävedellä työhyvinvoinnin edistäminen ja osaamisen vahvistaminen ovat kunnia-asioita ja panostamme niihin, kertoo hallinto- ja henkilöstöjohtaja Anni Hakala.

Korona-aikana työhyvinvointiin on satsattu esimiesvalmennuksilla, työhyvinvointiluennoilla ja tekemällä tiivistä yhteistyötä työterveyden kanssa. Huomiota on kiinnitetty erityisesti psyykkiseen kuormitukseen ja siihen on tarjottu apua ja tukea esihenkilöille. 

Kunnan työhyvinvointiryhmä kehitti Kunteko 2020 -ohjelman sparraustuella työhyvinvoinnin vuosikellon, johon valitaan kuukausittain vaihtuvat työyhteisötaitojen teemat.  Teemoja nostetaan esiin henkilöstökirjeissä ja ideana on, että niitä käsitellään jokaisessa yksiköissä sovittamalla teema kunkin yksikön omaan arkeen.  

Petäjäveden kunta oli mukana Työterveyslaitoksen Työn imua tuunaamalla -hankkeessa, johon osallistui reilusti yli puolet työntekijöistä. Verkkovalmennuksen tavoitteena oli lisätä työn imua opettelemalla työn tuunaamista ja oppimalla tunnistamaan työstään työn imua edistäviä ja estäviä tekijöitä. Henkilöstölle tehtiin myös kyselyjä ja erilaisia mittauksia.


Vasemmalta oikealle: Jaana Nevanperä, Satu Piispanen ja Anni Hakala, Petäjäveden kunta

HR-tiimi luo uutta

Petäjävedellä toimii neljän hengen HR-tiimi, jonka toiminta on tuloksekasta ja uutta luovaa. Asioita ja kehittämiskohteita nostetaan yhteiseen keskusteluun säännöllisesti. Omin voimin on kehitetty mm. henkilöstön käyttöön digitaalinen perehdytysaineisto, meillä töissä -intranetsivusto ja koko henkilöstölle säännöllisesti toimitettava henkilöstökirje, joka toimitetaan myös kunnanhallituksen jäsenille. HR-tiimi on myös tiiviisti mukana uudistamassa henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmistoja, kuten työkyvyn tuen sovellusta ja läheltä piti -tapaturmailmoituksia. 

- Korona-aikana olemme laajentaneet Teamsin käyttöä. Lisäksi uudistamme ja kehitämme jatkuvasti intranetiä, sillä se tehostaa sisäistä viestintää, kertoo palvelusihteeri ja luottamusmies Jaana Nevanperä. 

Henkilöstön kehittämisideat nostetaan esille 

Työhyvinvoinnin parantamisen lisäksi kunnassa kannustetaan henkilöstöä kehittämään omaa osaamistaan ja nostamaan kehittämisideoita esille.  Moni työntekijöiltä saatu kehittämisidea onkin jäänyt elämään. Toimintakulttuurin muuttuminen rohkeampaan suuntaan näkyy kunnan toiminnassa.   

- Kulttuuri suuntautunut viime vuosina rohkeampaan suuntaan. Ei ole lannistuttu epäonnistumisista. Aina kokeilut eivät jää elämään, mutta usein myös jäävät, summaa Anni Hakala.

Petäjäveden vahvuuksia ovatkin yhdessä kehittäminen ja rohkeus kokeilla uutta. Johdon tuki kehittämiselle on olemassa ja työntekijät ovat sisäistäneet hyvin idean oman työn ja organisaation kehittämisestä.

- Olemme kehittäneet paljon omin voimin ja kehittämisideoita on saatu henkilöstöltä. Hyvä esimerkki on työntekijöiden ideoima yhteinen talokokous kunnanvirastossa työskenteleville. Siitä on tullut jatkumo, kuvaa työllisyyspalvelupäällikkö ja työhyvinvointipäällikkö Satu Piispanen 

Pandemia-aikana on panostettu työturvallisuuteen, etäpalveluihin ja kuormituksen tukemiseen

Korona-aika ei suuresti ole vaikuttanut kunnassa tehtävään kehittämistyöhön. Erityisesti etätyön ja etäpalvelujen kehittämiseen on panostettu. Pandemian aikana on luotu uusia käytäntöjä kuten etäesimiesfoorumi ja kuntouttavan työtoiminnan etävalmennus. Kunnanviraston palvelut ovat olleet saatavilla aikavarauksella. Työturvallisuutta on lisätty suojavarustein ja porrastamalla henkilöstön paikalla oloa ja kohtaamisia. 

- Digiloikkaa on otettu valtavasti ja etätyökäytänteitä luotu toimiviksi. Haastetta tietysti luo etä- ja lähityön hybridimalli eli se, miten huomioidaan etänä työskentelevät ja miten työt saadaan jakautumaan, pohtii Jaana Nevanperä

Korona-aika on koettu kuormittavana.  Nopeasti muuttuvat tilanteet, ohjeistukset ja niihin reagoiminen sekä pandemiasta aiheutuvien toimenpiteiden, kuten koronaturvallisten palvelujen järjestäminen pienillä resursseilla, ovat haastaneet sekä johtoa että henkilöstöä.

- Avainasemassa on ollut mahdollisimman selkeä viestintä sekä työyhteisön ja esimiehen tuki. Ilman työkavereitani olisi työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ollut paljon heikommassa jamassa. Monen työntekijän työhyvinvointi on ollut koetuksella, koska kontaktit ovat olleet minimissä ja koulumaailmassa työyhteisö on kantava voima, kuvaa tuntiopettaja ja luottamusmies Riikka Pellinen

 

Jutun kirjoittaja Anna-Mari Jaanu