20.3.2017
Seinäjoen kaupunki/tekniikkakeskus/tilapalvelut tulosalue/ylläpitopalvelut tulosyksikkö, Seinäjoki

Kiertotalouden ja rakennusten käyttöturvallisuuden kehittäminen

Palkittu!
Palkittu
Valmis

Tarve ja tavoitteet
Idea syntyi kiinteistökiertojen yhteydessä. Rakennusten vinteillä, kellareissa ja teknisissä tiloissa oli käyttötavaraa, joka oli väärässä paikassa. Kiinteistönpitoa haittaa, jos teknisiin tiloihin varastoidaan esimerkiksi käytöstä poistettuja huonekaluja. Tekniset tilat eivät ole varastoja. Ylimääräiset kalusteet nostavat tarpeettomasti rakennuksen palokuormaa ja heikentävät esimerkiksi siistintää. Siistinnän heikentyminen voi vaikuttaa sisäilmaolosuhteisiin.

Kun toiselle tarpeeton tavara keskitetään omaan "Ikeaan", saavutetaan etuina se, että mahdollisuudet kehittää kunkin omaa työpistettä kohenevat ilman kalusteiden uushankintaa. Tämä vähentää investointitarvetta. Kun kalusteet eivät enää kierrä, eikä niitä kohtaan jalostamallakaan (esimerkiksi pöytälevy tai säätöjalat vaihtamalla) synny kiinnostusta, niistä erotellaan polttojae ja metallit. Tavara voidaan osoittaa myös netin myyntikanaviin, jne. Luodaan kiertotaloutta tukevaa työtä.

Henkilöiden tulostoimenkuvia kehittämällä on mahdollista saada oikeat kädet oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti. Luodaan avustavaa logistiikkaa.
Ratkaisu
Tarpeeton ja palokuormaa lisäävä käyttöomaisuus pitää tunnistaa ja sille osoittaa paikka. Kehittämisessä tarvitaan siten isännöinti/toimitilajohtoa, joka osoittaa/hyväksyy kalustekierrätykselle kohteen. Tarkoituksenmukaista on, että paikan saavutettavuus palvelee kunnan toimitilaverkostoa. Tavaravirran liikkeelle saamiseen tarvitaan kuljetusta, ajoneuvo/-ja, esimies ja henkilöitä. Tavaraa on lajiteltava ja ryhmiteltävä.

Keskeinen vaikuttava tekijä on jaetun johtajuuden toteuttaminen yksikön päällikön ja esimiesten toiminnassa. Esimiesten ja tiimien toimintaa tuetaan, jotta ymmärretään, mitä kuntaa sitova sosiaalisen työllistämisen velvoitteet tarkoittavat ja miten niitä yksikössä toteutetaan: ketään ei jätetä yksin.

Ulkopuolista rahoitusta ei tarvita. Toiminnalla kyetään vähentämään työllistämisvelvoitteista muuten syntyviä sakkoja, jotka ovat kuntatalouden hukkaa. Hukkaan puuttuminen on Lean -filosofiaa, ja kokonaistaloudellisesti järkevää/suositeltavaa.
Tulokset
Kiertotalouden ja rakennusten käyttöturvallisuuden kehittäminen ovat luoneet sekä sisäisen kierrätyskeskuksen että avustavaa logistiikkaa, jota toteutetaan Avustava kunnossapito -nimikkeellä.

Toimintaa pyörittävässä ylläpitopalvelut tulosyksikössä Avustava kunnossapito tukee ja varmistaa kolmen muun kustannuspaikan (kiinteistönhoidon eli ennakoivan kunnossapidon, korjaavan kunnossapidon ja teknisen valvonnan eli reagoivan kunnossapidon) toimintaa.

Ylläpitopalvelut-tulosyksikössä on 76 työntekijää. Työnjaon avulla vuoden 2016 tukityöllistämissuhde oli 91 %, joka on Suomen korkeimpia tunnuslukuja alallaan ja yksikön kokoluokassaan. Yksikkö kykeni tarjoamaan tukityötä 68 työnhakija-asiakkaalle. Vuoden 2017 osalta tilanne on entistä parempi, sillä maaliskuuhun mennessä tulosyksikkö oli tarjonnut työtä 45 työnhakija-asiakkaalle.

Avustavalla logistiikalla myötävaikutetaan vakituisen henkilöstön mukautettavan työn mahdollisuuksiin ja mahdollisuuksien edistämiseen, sairauspoissaolojen vähentymiseen ja henkilöstön työssä jaksamiseen. Merkittävä vaikutus kohdistuu kunnan sisäiseen turvallisuuteen.

Avustavalla logistiikalla luodaan osallistumisen ja osallisuuden palveluväyliä eli varmistetaan joukkoistamisella yhteisiin tavoitteisiin tapahtuva toiminta (Presidentti Sauli Niinistön sanoin; "Suomi toimii tavalla, joka huomioi ihmisen ja tämä puolestaan osallistuu yhteiseen tavoitteeseen".).

Avustava logistiikka luo kiinteistönpitoa tukevan reservin, jota voidaan hyödyntää häiriötilanteiden hallinnassa ja poikkeusoloissa. Kerran tehtäviin koulutetulla henkilöstöllä on arvo ja merkitys. Yhdessä henkilöstö muodostaa suorituskykyisen, kaikissa olosuhteissa toimivan yksikön.

Kaupungin strategian ja visioiden toteuttamisen ovat mahdollistaneet alaiseni esimiehet ja henkilöstö, jotka ovat mukaan ottaneet työnhakija-asiakkaat osaksi yhteistä toimintaa. Päällikön muutosjohtamista tarvitaan, toki, mutta se ei ole se tarkoitus. On upeita ja pyyteettömiä yksilösuorituksia, joista hyötyvät monet ja monet ovat saaneet elämälleen uutta suuntaa. Kutakin yksilönä tarkastellen osaamiselle on löydettävissä kanava ja suunta. Tulosyksikkö on osiensa tulo (summasta puhuminen olisi porukkamme vähättelyä).

Yhteisestä suorituskyvystä on kirjoitettu väitöskirja.

Yhteyshenkilöt

Vesa-Jukka Vornanen
vesa.vornanen(ät)seinajoki.fi
ylläpitopäällikkö, varautuminen ja valmiussuunnittelu yhteyshenkilö
Seinäjoen kaupunki
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta