Systeeminen ymmärrys avaa ikkunat uusiin näkökulmiin

Osaatko sinä lukea ihmisten muodostamia systeemejä? Entä miten hyvin ymmärrät omissa systeemeissäsi vallitsevia suhteita ja ilmiöitä?

Johtamistyössä törmää usein päätöksentekotilanteisiin, joissa tuntee tarvitsevansa uusia työkaluja. Monet työyhteisön arkea haastaneet tilanteet ovat voineet jatkua vuodesta toiseen samanlaisina − huolimatta esimiehen aidosta halusta ratkoa asioita. Voi näyttää myös siltä, että työnteon arjessa on jotain ”pinnan alla”. Tai sitten kohtaa työssään asioita ja ilmiöitä, joille ei löydä oikeita sanoja, eikä sen vuoksi suoraan mitään loogisia ratkaisujakaan.

Systeemisessä työskentelyssä asioita pyritään ymmärtämään systeemien konkreettisen kuvaamisen avulla. Työskentelyn tavoitteena on löytää asioiden juurisyitä ja systeemissä vallitsevia erilaisia sidonnaisuuksia. Työskentelyyn osallistuu tyypillisesti kokonainen tiimi tai esimerkiksi vertaisryhmä. Työskentely tapahtuu ohjaajan kysymysten ja osallistujien omien havaintojen vuoropuheluna. Osaava ohjaaja nostaa esiin asioita ja huomioita, jotka osallistujalta ehkä muuten jäisivät piiloon. Vertaistuki ja yhteisen ymmärryksen lisääntyminen kannustavat työskentelyssä eteenpäin. Usein työskentelyn myötä aiemmin ihmetystä aiheuttaneet ilmiöt ja asiat tuntuvat yhtäkkiä ymmärrettäviltä ja loogisilta. Systeemisen työskentelyn avulla voikin avautua aivan uusi ymmärrys johtamistyöhön, organisaation kehittämiseen ja muutosjohtamiseen!

Toinen meistä kirjoittajista on käyttänyt systeemistä työskentelyä nyt jo useita vuosia osana johtamisen valmennusohjelmia ja kehittämisprojekteja, toinen on vielä tämän työn alkutaipaleella. Molemmilla on kuitenkin työskentelyyn osallistuneilta aivan erityisen kannustavaa palautetta. Voi olla, että vuosiakin hämmentänyt tiimikuvio on avautunut uudella tavalla tai tiimin toimivuuteen löytynyt kokonaan uusia ratkaisuja. Samalla oma johtamistyömme on avautunut kokonaan uudella tavalla. Kokeneen systeemisen valmentajan sanoin: ”Kun kerran laittaa systeemisen lasit päähänsä, niitä ei saa enää ikinä pois.” Näin on käynyt meillekin.

Meillä molemmilla on kuitenkin vahvoja esikuvia. Euroopassa mm. julkinen sektori käyttää systeemityötä hahmotellakseen isoja muutoksia ja dynamiikkaa niiden taustalla. Hollantilaisissa kouluissa systeemityötä tehdään paremman oppimiskulttuurin rakentamiseksi ja jopa kiusaamisen ehkäisemiseksi. Monien maiden lääkäreitä koulutetaan näkemään oma työnsä osana suurempaa systeemiä. Useissa maissa korkeakouluopiskelijoille opetetaan systeemisiä periaatteita ja systeemin lukutaitoa, jotta he pystyvät ratkomaan tulevaisuuden kompleksisia ongelmia.

Organisaatioiden toimintakulttuurin uudistaminen ja transformaatio saavat aivan uuden näköalan systeemisen tarkastelun avulla. Johtamistyössä oman systeemin ymmärtäminen auttaa näkemään oman työnsä vaikutukset johdettavaan systeemiin. Olemme Suomessa vasta lähtökuopissa systeemisen ymmärryksen hyödyntämisessä organisaatioiden kehittämisessä. Julkinen sektori voisi tässä olla ladunavaaja monella eri tavalla. Kun systeemiseen työskentelyyn yhdistää ratkaisukeskeisen toimijuuden, tulokset ovat lupaavia!

Kirjoittajista:

Helena Kuusisto-Ek työskentelee Metropoliassa liiketalouden alalla opetus- ja kehittämistehtävissä. Hänen osaamisalueitaan ovat erityisesti strateginen johtaminen, muutosjohtaminen ja hyvän henkilöstöjohtamisen kehittäminen. Viime vuosina hän on kouluttautunut organisaation systeemiseen työskentelyyn ja hyödyntää sitä valmennuksissaan avaten osallistujille uudella tavalla heitän työorganisaatioidensa dynamiikkaa. Helena uskoo positiiviseen työskentelykulttuurin voimaan organisaation päämäärien ja tulosten saavuttamisessa.

Raisa Varsta työskentelee Metropolian liiketalouden alalla tutkintovastaavana ja lehtorina. Raisa on myös pätevä opinto-ohjaaja sekä työnohjaaja. Raisan erityisosaamista ovat mm. nuorten ja aikuisten ura- ja opinto-ohjaus sekä erilaisten elämän nivelkohtien sparraus. Viime aikoina Raisa on valmentanut paljon myös opettajia ja esimiehiä sekä työnohjannut lukuisia opetussektorin esimiehiä ja työntekijöitä. Raisan lähestymistapa on voimavara- ja ratkaisukeskeinen: kaikessa ohjauksessa tulee syntyä konkreettisia, arkeen sopivia toimenpiteitä, jotka on helppo ottaa käyttöön ja perustella myös organisaatiolle.