Johto ja henkilöstö vastaavat yhdessä toiminnan kehittämisestä

Johto ja henkilöstö yhdessä

Kuntatyöpaikkojen kuten muunkin työelämän iso kysymys on, miten saadaan ihmiset kiinnostumaan oman työpaikkansa toiminnan kehittämisestä. Johto ei pysty yksinään vastaamaan työpaikan tuottavuudesta ja tuloksellisuudesta, vaan siihen tarvitaan henkilöstö mukaan. Määräämällä ei ihmisiä saada motivoitumaan. Työpaikoille tarvitaan foorumit, joissa ihmiset tulevat kuulluksi ja pystyvät aidosti tuomaan esille näkemyksensä oman työn ja työyksikkönsä työn uudistamiseksi. 

Tuloksellisuuden ja toimintatapojen kehittäminen on kuntatyöpaikoilla luottamusasia. Henkilöstöllä on oikeus edellyttää työnantajalta avoimuutta ja kommunikointia kunnan taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta. Johdon ja henkilöstön yhteinen kehittämistyö voidaan potkaista käyntiin, kun osapuolilla on yhteinen tieto ja ymmärrys työpaikan kehittämistarpeista.

Lähiesimies avainasemassa

Esimiestyön mysteeri on, miten luodaan työryhmään kehittämisen ja työmenetelmien uudistamisen kulttuuri. Työpaikkaansa sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä ei löydy valmiina hyllystä, vaan ne tehdään hyvällä johtamisella. Hyvä esimies näkee ryhmänsä jäsenet resursseina ja antaa heille vastuuta. Hän myös tuntee työryhmänsä jäsenten vahvuudet ja organisoi työt siten, että ihmiset voivat näitä vahvuuksiaan työssään käyttää. Kehittämispotentiaalia on riittämiin. Johtamisen ja työpsykologian tutkijat toteavat, että ihmisten osaamisesta ja kokemuksesta on vasta reilut puolet käytössä työpaikoilla.

Viisas työnantaja panostaa samanaikaisesti työn tuottavuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin. Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen on todennut: ”Sellaista työelämää ei ole, joka voisi hyvin, jos työt eivät luista tai työ on tuottamatonta.” Ihmiset haluavat tehdä työnsä mieluummin hyvin kuin huonosti. Päivä voi olla työteliäskin, mutta mieli on hyvä, kun työt ovat sujuneet ja suunnitelmat toteutuneet.

Päivä viikosta sähläämiseen

Aina kun työpaikalla juostaan, on kysymys prosessivirheestä. Kiireellä ei ole mitään tekemistä tuottavan työn kanssa. Liian usein suunnitelmat ja aikataulut pettävät, kun pitäisi aloittaa työt; materiaalitilaukset ovat myöhässä tai työkoneet eivät ole kunnossa ja osia puuttuu. Seurauksena on sähläämistä ja aikataulujen viivästymistä. Kun myöhästyneet materiaalit ja laitteet saadaan kuntoon, joudutaan juoksemaan ja tekemään työt kiireellä ja usein myös ylitöinä. Tutkimuksen perusteella työajasta noin 20 % työajasta kuluu sähläämiseen; viiden päivän viikosta keskimäärin yksi päivä.

Mitä toiminnan kehittäminen käytännössä on?

Palaverit ovat työtä ja ne ovat hyvin johdettuina työpaikan tärkeimmät kehittämisen foorumit. Työpalaverit ovat työryhmien pysäkkejä, joissa ratkaistaan työssä kohdattuja ongelmia ja uudistetaan toimintatapoja siten, että samat ongelmat eivät pääse toistumaan. Periaate on, että virheitä saa tehdä, mutta ei samaa virhettä toistuvasti. Oleellista on palaverien ja arkityön kehittämisprosessi, jossa palaverissa ideoituja uudistuksia kokeillaan ja ”ajetaan sisään” arkityöhön. Kokemukset ja lisäkehittäminen käsitellään sitten työryhmän seuraavassa palaverissa.

 Risto Tanskanen
 Kehittämisasiantuntija
 TuottavuusPlus Oy

Kirjoittaja toimi aikaisemmassa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijatehtävässä Työelämä 2020 -hankkeen toimialakohtaisten hankkeiden tukihenkilönä.